Hiisaade keewal semmbe, njaareendi e kaaƴe ɓutte ngam feewnude beton

Ballal e hiisaade kaɓirɗe ngam beton

Hokku ko foti no fotiri.

E - Ko hatojini e keewal beton. Kollitaaɗo e meeteeruuji kuuɓtodinɗi.
M - No foti saakuuji simme ina ɗaɓɓi e meeteer kuuɓtodinɗo 1 beton.
K - Teddeendi saak gooto simme. E nder kilooji.

Hollit njoɓdi kaɓirɗe e nder diiwaan maa.

Siftor waylude coggu kaɓirɗe keewɗe e njoɓdi e teddeendi, wonaa e njuuteendi.
Hakindo e njaru semmbe, njaareendi e kaaƴe ɓutte ngam feewnude kuutorgal gootal beton ina rokka e dow mbaydi teskinndi, no peewnoowo semmbe wasiyiri nii.
Kadi, coggu semmbe, ceene, e kaaƴe ɓutte ina mbaawi seertude no feewi e nder diiwanuuji ceertuɗi.

Ko woni e mbaydi beton timmuɗo fawii ko e mawneeki (feddeeji) hayre ɓuuɓnde walla kaaƴe, marke simen, newe mum. Ina anndaa wonde e nder desorɗe juutɗe, semmbe ina waasa sifaaji mum, so tawii ko ɓuuɓri toowndi, sifaa semmbe ina yaawi bonnude. Tesko-ɗen wonde simmeeji e nder saakuuji ina mbaawi waasde teddeede hay 50 kg, no winndiraa e dow mum nii. Hoolaare, kono hoolkiso. Ɓuri moƴƴude ko ƴeewde no simmeeji ɗii njirloto-ɗaa.

Tesko-ɗen wonde njoɓdi sanngara e kaaƴe ɓutte ina hollira e porogaraam oo ko tonngoode 1. Sosiyeteeji ina kollita coggu kala meeteer kuuɓtodinɗo ceene walla kaaƴe ɓutte walla kaaƴe.

Teddeendi keeriindi njaareendi fawii ko e iwdi mum, yeru, njaareendi maayo ɓuri teddude e njaareendi kaaƴe.
Meeteer kuuɓtodinɗo 1 njaareendi ina teddi 1200-1700 kg, e nder ordinateer - 1500 kg.

Kaaƴe e kaaƴe ɓuuɓɗe. E wiyde humpitooji keewɗi, teddeendi meeteer kuuɓtodinɗo 1 ina tolnoo e 1200 haa 2500 kg, fawaade e feccere (mawneeki). Teddungal - ɓurngal famɗude.

So aɗa foti hiisaade coggu tonngoode sanngara e kaaƴe ɓutte e hoore maa. Walla ƴeewto e yeeyooɓe.

Kono hiisa oo maa wallu on haa jooni anndude ko foti no njoɓdi kaɓirɗe mahdi ngam feewnude keewal beton mo njiɗ-ɗon.