Hiisaade geɗe leydi gonɗe e dow hoore mum

Hiisaade etaaji limtooji hoore mum

Hollit dimensiyonji e milimeeteeruuji

X - njaajeendi suudu nduu
Y - njuuteendi suudu nduu
Ƴettu peeje ceerungal toowngal e nder ŋoral suudu nduu, e toɓɓe A, B, C, D.
Ngam waɗde ɗum, huutoroo tolno mahdi.

Set teddeendi ɓurndi famɗude e dow ŋoral hoore mum.

Ko zuum wazi, njuuteendi kavtagol ngol e nder meeteeruuji kuuɓtodinɗi maa hiise, tooweeki e nder ŋoral suudu nduu maa tabitin.

Porogaraam oo maa hiisa njuuteendi kaɓirɗe ngam ƴellitde hoore mum, tawa ina teskaa ceerungal toowngal e nder ŋoral.
Maa a waaw hiisaade no moƴƴi njoɓdi kaɓirɗe.

Hiisaade geɗe leydi gonɗe e dow hoore mum

Nafoore mawnde e lowre self-leveling ko wonde mbaydiiji keertiiɗi kuutorteeɗi ngam mum ina mbaɗa lowre ɓuuɓnde e ɓuuɓnde tawa alaa ko ɓeydi heen e bannge maa. Ko ɗum waɗi hono ɗeen etaaji ɓuri waawde huutoreede hannde.
Aɗa waawi hebbinde lowre ndee e hoore maa. Ko hatojini e ɗuum tan ko anndude njuuteendi e njaajeendi suudu nduu, tooweeki mum e nder ŋoral, kam e teddeendi ɓurndi famɗude e laral fillo, caggal ɗuum porogaraam amen ina waawi hiisaade on njuuteendi kaɓirɗe to fill, teskaade ceerungal toowngal.

Nafooje ɓuuɓɗe

1. Daande ɗeen ɗoon leɗɗe ina ɓuuɓi, alaa ko woni e mum so wonaa ɓuuɓri walla ɓuuɓri.
2. Nguurndam gollal eɓɓooji njuɓɓudi hoore mum ina yettoo duuɓi 40-50.
3. Ɓoorno-ɗaa reentaare.
4. Hoto ɗaɓɓu toppitagol keeringol.

Peewnugol leydi

Lelnude lowre ɓuuɓnde ina weeɓi no feewi, ko ɗum tagi heewɓe ɓuri yiɗde waɗde ɗum e koye mum en, tawa ɓe mbaylaaki e annduɓe. Kono won heen ko laaɓti ɗoo.
So ɗuum ɓennii, hade maa fuɗɗaade lelnude leydi, aɗa foti feewnude suudu nduu. Ngam ɗuum, ko ɓuuɓri ɓooyndi, baseboards e dame. Leydi ndii ina ɓuuɓna. Ɗum ina waawi waɗeede e kuutoragol masiŋ keeriiɗo walla e ɓuuɓri njamndi. Ndeen, so tawii won ɓuuɓri e nder leydi, ina haani udditeede e huutoraade ɓuuɓri gonndi e ŋorol tatiwol.
Ciftoren so aɗa yiɗi lelnude lowre ɓuuɓnde e dow leɗɗe, ko adii fof ko tiiɗtineede e lowre keeriinde.
Caggal ɗuum, njuuteendi njuuteendi leydi ndii ina fotndee e kuutoragol sawru. E fawaade e ɗeen peeje, maandeeji ina mbaɗee e dow mahe haa hol tooweeki leydi ndii werletee. Haa e ngalɗoo tooweeki, ɓeyda heen santimeeteeruuji 2,5, koɗorɗe ɗee ina laaɓtinaa e ɓuuɓri e geɗe goɗɗe timmuɗe.
Ndeen leydi ndii ina laɓɓinee kadi, ina ɓuuɓnee e huutoraade ɓuuɓri keeriindi.
Jooni noon, leydi ndii ina fotnoo ɓuuɓde e ɓuuɓri, ɓuuɓri e ɓuuɓri ina ɓuuɓnee, ŋakkeende fotnde ina ɓuuɓnee. Caggal ɗuum, leydi ndii ina haani prime. Kadi ɗum timminii daawal peewnugol ngal. Aɗa waawi fuɗɗaade lelnude leydi.

Lelnude leydi ɓuuɓndi

Ngam ruttaade leydi ndii no fotiri, waɗde balloowo ina jillondira e ɓuuɓri ndii tawa aɗa rutta.
Pewjanɗe ɗee ko fawaade e jamirooje gonɗe e paaspoor oo. Ngam ƴeewde so tawii ɓuuɓri ndii ina woodi, woto ɓuuɓnu ndiyam ɗam fof e nder ɓuuɓri ndii laawol gootol. Yo ɗum won heen geɗel mawngel. Jillondira e maggal ɓuuɓri ndii. Waɗde, ɓuri moƴƴude ko huutoraade ƴulɓe kuuraa jogiiɗe jokkorgal keeringal. Kadi tan so ɓuuɓri ndii wayliima wonti ɓuuɓri homogene, ɓuuɓna ndiyam heddiiɗam ɗam e nder maggal.
Lefol ngol ina werlee e bannge damal, gila e ŋoral gonngal dow ngal haa e damal suudu nduu. Ƴeewee ɓuuɓri ndii e pecce, njuɓɓinee dow mum caggal nde gooto fof huutorii rogere njuumri. Ɗuum ina wallita e ittude kala ɓuuɓri henndu ina waawi naatde e ɓuuɓri ndii, kadi ina addana ɓuuɓri ndii ɓuuɓde.
Gila e werlaade feccere haa e feccere woɗnde, waktuuji ɗii fotaani ɓurde hojomaaji 10.
So tawii leydi ndii ina yoori, ndi ƴettata ko waktuuji 3-6 fawaade e marke ɓuuɓri ndii, ɓuuɓri e mbayliigu nguleeki e nder suudu nduu ina foti reeneede.