tendinowo
Hollit dimensiyonji potɗi e nder milimeeteeruuji
X - Njaajeendi fonndaasiyoŋ
Y - njuuteendi fonndasiyoŋ
A - teddeendi fonndaasiyoŋ
H - toowgol fonndaasiyoŋ
C - woɗɗude e aksiyoŋ diwoowo oo
A - teddeendi fonndaasiyoŋ
H - toowgol fonndaasiyoŋ
S - taaɓal hakkunde jokkondiral
G - Rogereeji gonɗi dow
V - Kaɓirɗe tiiɗɗe
Z - Jokkondire jokkorgal
Simmeeji potɗi huutoreede ngam feewnude meeteer kuuɓtodinɗo gooto ina seerti e kala sahaa keeriiɗo.
Ɗum fawii ko e marke simme, marke yiɗde beton peewnaaɗo, mawneeki e njuuteendi fillers.
Kollitaaɗo e nder saakuuji.
Alaa ko haani ruttaade no foti nafoore so ina fawaa galle ngam hiisaade keewal kaɓirɗe mahngo ngam sosde galle oo.
Ndeke, njoɓdi fonndasiyoŋ gooto ina yettoo tataɓal njoɓdi galle oo.
Ngalɗoo sarwiis maa weeɓnu peewnugol e hiisaade sosngo galle.
Maa ɗum wallu on hiisaade keewal beton, semmbe, e alluuje formwork ngam waɗde fonndaasiyoŋ strip.
Ko mbaaw-ɗaa heɓde heen:
Nokku fonndasiyoŋ (yeru, ngam anndude keewal ndiyam ngam suddaade fonndaasiyoŋ timmuɗo)
Keewgol beton ngam sosde e les walla werlaade les les (maa ɗum weltin nde, sabu majjere elemen e nder softinde, konngol ngol ŋakkaani)
Semmbinde - keewal semmbinde, hiisa otomatik teddeendi mum tuugnaade e njuuteendi mum e njaajeendi mum
Nokku formwork e keewal leɗɗe e nder meeteeruuji kuuɓtodinɗi e pecce
Wertallo denndaangal surfaaji (ngam hiisaade ɓuuɓri fonndaasiyoŋ) e surfaces banngeeji e base
Ɓeydi heen hiisa njoɓdi kaɓirɗe mahngo fonndaasiyoŋ.
Porogaraam oo kadi maa ƴettu natal fonndaasiyoŋ oo.
Miɗo sikki sarwiis oo ina naftoroo mahooɓe fonndasiyoŋ oo e juuɗe mum en e annduɓe mahngo.
Kompoññe beton
Hakindo e keewal semmbe, njaareendi e kaaƴe ɓutte ngam feewnude beton ina ndokkee e mbaydi teskinndi, no peewnoowo semmbe wasiyiri nii.
Ko noon kadi wonande coggu semmbe, ceene, e kaaƴe ɓutte.
Kono noon, mbaydi beton timmuɗo oo fawii ko e mawneeki pecce kaaƴe walla kaaƴe, e marke semmbe oo, e newe mum e ngonkaaji mum.
Tesko-ɗen wonde njoɓdi sanngara e kaaƴe ɓutte ina hollira e porogaraam oo ko tonngoode 1.
Teddeendi keeriindi njaareendi fawii ko e iwdi mum.
Meeteer kuuɓtodinɗo 1 njaareendi ina teddi 1200-1700 kg, e nder ordinateer - 1500 kg.
E kaaƴe e kaaƴe ɓutte ɓuri saɗtude. E wiyde humpitooji keewɗi, teddeendi meeteer kuuɓtodinɗo 1 ina wona hakkunde 1200 e 2500 kg, fawaade e mawneeki mum. Teddungal - ɓurngal famɗude.
So aɗa foti hiisaade coggu tonngoode sanngara e kaaƴe ɓutte e hoore maa walla ƴeewtaade e yeeyooɓe.
Kono hiisa oo maa wallu on haa jooni anndude ko foti no njoɓdi kaɓirɗe mahdi ngam werlaade fonndaasiyoŋ oo.
Hoto njejjiten wire ngam haɓɓude semmbe, ƴiye walla ƴiye ngam formwork, yettinde kaɓirɗe mahdi, njoɓdi ngam ɓuuɓnude e golle mahdi.