Hiisaade suudu gable
Hollit dimensiyonji potɗi e nder milimeeteeruuji
X - njaajeendi suudu
Y - tooweeki suudu
C - mawneeki ɓurtuki
B - njuuteendi suudu
Y2 - toowgol ɓeydangol
X2 - njaajeendi ɓeydaandi
tendinowo
Porogaraam oo ko ngam hiisaade kaɓirɗe mahngo dow suudu: keewal kaɓirɗe lefol (ondulin, nulin, ƴiye walla njamndi), kaɓirɗe dow suudu (glassine, ko ɓuuɓri suudu), limoore alluuje sheathing e rafters.
Kadi aɗa waawi hiisaade won e dimensiyonji dowri nafooji.
Porogaraam oo ina gollira e mbaadiiji ɗiɗi : suudu gable hoyre mum e suudu jogiindu gableeji ɗiɗi banngeeji (cuuɗi banngeeji), sifaa1 e sifaa2.
Hakilu! So aɗa jogii suudu ndu gable bannge gooto, ndeen huutoro sifaa 1 ngam hiisaade ko adii, caggal ɗuum sifaa 2. Kadi e doosɗe keɓaaɗe ɗee, hiisa keewal kaɓirɗe mahdi : jolɗe, alluuje ɓuuɓɗe, kaɓirɗe ɓuuɓɗe e kaɓirɗe leppi.
So wonaa ɗuum ina waawi wonde boowal e hiisa. Caggal ɗum fof, porogaraam oo ina teskaa taƴe e nder suudu mawndu nduu ngam suudu gableeji banngeeji ɗii.
E nder hiisa maa a yiy limooje keewɗe : mawneeki walla njaajeendi huunde mahdi feccere suudu nduu e nder jokkorgal - mawneeki walla njaajeendi timmundi.
E nder hiisa suudu ɓeydaandu - mawneeki timmundi e njuuteendi, e nder limlebbi ina waɗi limooje ɗiɗi : mawneeki e njuuteendi suudu ɓeydaandu wooturu e ɗiɗi.
Hakilu! So aɗa hiisa kaɓirɗe suudu leppi, waɗ heen hakkille wonde porogaraam oo ina hiisa e nokku suudu.
Yeru, 2,8 rowre laabi 7,7 lefol rowre kala. E nder mahngo tigi-rigi, 3 rowrowre ina lelnee.
Ngam ɓurde laaɓtude hiisaade limoore leppi dowri, aɗa foti ustude tooweeki leppi ɗii e nder hiisa hee haa keɓaa limoore rowrowre timmunde.
Hoto njejjitee waɗde keewal overlap ko ɓuri laaɓtude.
So hiisaama njuuteendi kaɓirɗe ngam jolɗe suudu mawndu nduu, e nder mbaadi 2, porogaraam oo teskaaki taƴre ngam gable bannge. Ɗum noon ko won e caɗeele kuutoragol e nder porogaraam oo.
Ina gasa tawa miɗo safra ɗum e ko fayi arde.
Kono tan, geɗe rafter ɓurɗe heewde ɗee ina gasa tawa majjaani, walla mbaɗa heen mbayliigu e hiisaaji maa.
Maa wood kadi porogaraam ceertuɗo ngam hiisaade ɓure hakkilantaagal e kaɓirɗe ɓuuɓɗe.
Kadi woto njejjitee wonde aɗa foti soodde kaɓirɗe mahdi tawa ina waɗi heen rezerw ngam ustude.