Hiisaade njuuteendi ɓunndu

Hiisaade njuuteendi ɓuuɓri walla ɓuuɓri silindiri

Hollit dimensiyonji e nder meeteeruuji

D1 - diamètre dow ɓunndu
D2 - ɓuuɓri les diameter
H - luggenga

Yanti heen, aɗa waawi hollirde njoɓdi ɓuuɓri e njoɓdi ittugol leydi.

Hiisa volume

Ina waɗi feereeji tati ngam rokkude ndiyam e galle keeriiɗo. Aɗa waawi ɓuuɓnude ɓuuɓri e hoore maa, aɗa waawi ƴettude annduɓe ngam ɗuum, walla aɗa waawi ɓuuɓnude ɓuuɓri e dow jeyi maa. Laawol ngol fof ina jogii nafoore e caɗeele. Heewɓe ina njiɗi waɗde ɓuuɓri e dow jeyi mum en, nde tawnoo ina famɗi, ina waawi huutoreede ko ɓuri duuɓi 50, tee ina weeɓi no feewi laɓɓinde hono ndeeɗoo mbaydi, so wonaa ɓuuɓri. Yanti heen, ɓuuɓnude ɓuuɓri ɗaɓɓaani yamiroore teeŋtunde. Kono ngam ɓuuɓnude ɓuuɓri e lowre maa, aɗa foti waɗde heen hiisaaji. Porogaraam amen hiisa maa wallu on ɗoo. Ko pot-ɗaa waɗde tan ko naatde e luggiɗde ɓuuɓri ndii, njaajeendi mum toowndi e les ndii e njoɓdi ɓuuɓri ndi e nder nokku mo ngon-ɗaa oo e nder gese potɗe, caggal ɗuum porogaraam oo e hoore mum hiisata njuuteendi ɓuuɓri ndii e limto njoɓdi ɓuuɓnude ɗum.

Wasde ɓunndu

Ko adii fof e ko ɓuri teeŋtude e ɓuuɓnude ɓuuɓri e hoore maa ko suɓaade nokku ɗo ɗum woni. Ina haani e nder radiis 50 meeteruuji alaa ko woni e mum so wonaa nokkuuji ɗo mborosaaji walla mborosaaji goɗɗi mbaawi bonnude mbaydi ndiyam. A fotaani waɗde ɓuuɓri ɓurndi ɓadaade galle oo meeteruuji 5. So wonaa ɗuum, ina waawi bonnude fonndasiyoŋ galle oo sabu lootgol leydi.
Ina moƴƴi kadi anndude luggiɗgol ɓuuɓri ndii. Ngam ɗuum, aɗa waawi anndude luggiɗgol mbaydiiji nannduɗi e nokkuuji koɗdiiɗi ɗii, walla ko adii nde ɓuuɓnata ɓuuɓri.
Tesko-ɗen wonde a waawaa ɓuuɓnude ɓuuɓri e kala sahaa e hitaande. Mudda ɓurɗo moƴƴude ngam ɗuum ko tuggi lewru suwee haa lewru suwee. E oo sahaa, ɓuuɓol ngol ina woni e tolno les, ɗum firti ko a foolataa ndiyam ummoraade e laabi toowɗi ɗi ina waawi heddii caggal ilam ndunngu.
Ko adii fof ko pot-ɗaa miijaade ko no tiiɗnirtaa koɗorɗe ɓunndu nduu. Cuɓe ina keewi ɗoo. Ko ɗum mbaydi leɗɗe, beton monolitik e birik. Kala e ɗeen peeje semmbinde ina jogii nafooje. So ɗuum ɓennii, ko kaɓirgal leɗɗe ɓuri hoybude. Kono ina juuti. Nguurndam maggal ɓuraani duuɓi 15. Yanti heen, ina haani nde laɓɓinee hitaande kala e silto. Yanti heen, so tawii ko ɓuuɓri hono ndii, koɗorɗe ɗee tiiɗnaaka, ɗum addanta leydi ndii ɓuuɓde.
Beton monolitik ina moƴƴi sabu ina haɗa ndiyam ɗam naatde e ɓuuɓri. Kono hono ndeeɗoo ɓunndu maa juut no feewi ngam mahde, kadi maa ɗum ɓeydo heewde njoɓdi. Ɗoo aɗa jogii cuɓe ɗiɗi. Walla waɗde mbaydiiji beton ngam semmbinde maale ɗee e hoore maa, walla soodde ɗe. Ko adii nde ƴettataa ko mbaɗata, tesko-ɗaa wonde cirƴam beton cemmbinɗam peewnaaɗam e usineeji ɓuri tiiɗde e cirƴam ɗam mbaaw-ɗaa waɗde e hoore maa. Kono, ko goonga, maa ɗe ɓeydo njoɓdi.
Mahngo ɓuuɓri birik ina ɗaɓɓi karallaagal keeringal e peewnugol juutngol. Koɗorɗe ɗee ina poti tiiɗtineede, kadi ina haani mahde les birik oo. Kono, hono no beton nii, birik haɗataa ndiyam ɗam naatde e ɓuuɓri ndii.

Caggal nde ɓunndu nduu taƴaa

Kala sifaa kaɓirgal ɓuuɓngal ngal cuɓ-ɗaa, ina haani ngal disinfecte sahaa e sahaa fof. Laɓɓingol ina foti waɗeede ko famɗi fof laabi ɗiɗi e hitaande, tawa ina heewi so tawii geɗe janane naatii e ɓuuɓri ndii. Ngam laɓɓinde ɓuuɓri ndii, ndiyam ina yaltinee e maggal e kuutoragol pompiyee. Ndeen, jippaade les, min mbaɗa golle laaɓtuɗe potɗe waɗeede. So geɗe janane, silto, njaareendi e diƴƴe njaltinaama e dow leydi e koɗorɗe ɓunndu nduu, min mbaɗata ko disinfection. Waɗde, ɓuuɓnude koɗorɗe ɓuuɓri ndii e ɓuuɓri walla e ɓuuɓri juutndi e ɓuuɓri kuloor.
So ɓuuɓri ndii heewi ndiyam kadi, aɗa foti kadi ɓeydude heen ɓuuɓri kuloor (chlore) fotde 150 mg e liiteer gooto ndiyam. Ndiyam ɗam jillondiree, ɓuuɓri ndii, ɓuuɓnee e ɓuuɓri, hedlee waktuuji ɗiɗi. Ndeen ndiyam ɗam yaltinee kadi, ɓuuɓri ndii lootee e ndiyam laaɓɗam. Laawol ngol ina waɗee haa uurngol kuloor ngol majja.