Nannenrehkenastin

Nannema rehkenastin

Nannenrehkenastin 1

Rehkenastit armerenrusttega ollislaš deattu, dan ollislaš voluma, ovtta mehtera ja ovtta armerenruovttu deattu.
Vuođđuduvvon dovddus diamehterii ja guhkkodahkii.

Nannenrehkenastin 2

Rehkenastit armerema ollislaš guhkkodaga, dan sturrodaga ja armerenruovttuid logu, ovtta mehtera ja ovtta varra deattu.
Vuođđuduvvon dovddus diamehterii ja ollislaš deaddui.

Rehkenastin vuođđuduvvá dasa ahte ovtta kubihkkamehtera stáli deaddu lea 7850 kilo.

Rehkenastin armerema viesu huksemii

Go hukset viesu, de lea hui dehálaš riekta rehkenastit man ollu vuođu galgá geavahit. Min prográmma veahkeha du dan dahkat. Geavahit armerenrehkenastima, go dieđát ovtta čuoggá deattu ja guhkkodaga, de sáhtát gávnnahit ollislaš deattu dan armeremis maid dárbbašat, dahje gáibiduvvon čuoggáid logu ja daid ollislaš guhkkodaga. Dát dieđut veahkehit du jođánit ja álkit rehkenastit man ollu armeren galgá čađahit dan barggu maid dárbbašat.

Iešguđetlágan vuođuid nannema rehkenastin

Go galggat rehkenastit nannema, de fertet maid diehtit makkár vuođđu lea viesus. Dás leat guokte dábálaš vejolašvuođa. Dát leat pláhta- ja čuovgavuođđu.

Armeren pláhtaid vuođuide

Geavahuvvo pláhtavuođđu doppe gos lea dárbu bidjat garra viesu mii lea dahkkon betoŋŋas dahje muoras mas leat stuorra armerejuvvon betonlatnja garra eatnamiidda. Dán dilis vuođđu gáibida nannema. Dat buvttaduvvo guovtti beljis, main juohkehaš siskkilda guokte lávkki čuoggáin mat leat njuolga nubbi nubbái.
Geahččat vejolašvuođa rehkenastit čavgema pláhta várás man bealleguhkkodat lea 5 mehtera. Gievkkančuoggát biddjojuvvojit sullii 20 cm gaskka nubbi nuppis. Danne gáibida okta bealli 25 čuoggá. Čuovggat eai biddjojuvvo pláhta gáddái, mii mearkkaša ahte 23 báhcet.
Dál, go dieđát čuoikkaid logu, de sáhtát rehkenastit daid guhkkodaga. Dás galgá fuomášuhttit ahte čavgejeaddji čuoggát eai galgga juksat 20 cm rádjái, mii mearkkaša ahte lávkki guhkkodaga vuođul šaddá juohke čuoggá guhkkodat 460 cm. Rávdnjelávki, eaktun lea ahte pláhta lea njealjehas, šaddá seamma. Mii fertet maid rehkenastit man ollu nannema dárbbašit vai sáhttit čatnat guokte akkorda.
Eaktuduvvo ahte gaskka beljiid gaskkas lea 23 cm. Dán dáhpáhusas okta čuoiganrusttet daid gaskkas lea 25 cm guhku, daningo nubbi guokte sentimehtera geavahuvvojit čatnat čanastagaid. Min áššis šaddet 23 dákkár čuoiganrusttega ovttas, daningo dat leat dahkkon juohke seallas dan báikkis gos čatnanbeljiid gaskkas leat. Go mis leat dát dieđut, de mii sáhttit álgit rehkenastit prográmma bokte.

Gievkkan vuođđui

Stripfoundašuvdna geavahuvvo doppe gos garra viessu galgá huksejuvvot ii nu stabiila eatnamii. Dát vuođđu lea beton- dahje armerejuvvon betonbáddi mii čuovvu olles vistti birrasa ja váldogeađgeseainniid vuolde. Dákkár vuođu nannejupmi dahkko maiddái 2 beljiin, muhto strippavuođu erenoamášvuođaid geažil geavahuvvo olu unnit nannejupmi, ja danin dat máksá unnit.
Njuolggadusat go galgá bidjat armerema leat sullii seamma go go galgá bidjat pláhtavuođu. Dušše stákkut galget loahpahuvvot juo 30-40 cm čoarvvis eret. Ja juohke čuoigi galgá čuožžilit 2-4 cm dan čuoiganbáikki olggobeallái mas dat lea. Vertikála čuozáhagaid rehkenastin dahkko seamma prinsihpa mielde go rehkenastit gáibiduvvon guhkkodaga čáhcefápmorusttegiidda.
Fuomáš ahte sihke vuosttaš ja nuppi dáhpáhusas galgá nannema váldit unnimustá 2-5 proseantta margiinnain.