Sementta, sáiva ja njuoskkas geađggi rehkenastin betonráhkadeami várás

Veahkki rehkenastit materiálaid betonii

Deattuhit gáibiduvvon proporšuvnnaid.

E - Gáibiduvvon betonmearri. Čájehuvvo kubihkkamehteriin.
M - Man ollu sementtabáhkka dárbbašuvvo juohke 1 kubihkkamehterii betonii.
K - Ovtta sementta seahka deaddu. Kiloin.

Čájet materiálaid goluid du guovllus.

Muitte rievdadit sturrosaš materiálaid hattiid goluide deattu mielde, ii voluma mielde.
Sementta, sáiva ja njuovvangeađggi oasit ja geavaheapmi ovtta betonkubihka ráhkadeapmái leat addojuvvon standárdan referánsan, nugo sementta buvttadeaddjit ávžžuhit.
Dasa lassin sáhttet sementta, sáiva ja njuovvangeađggi haddi rievdat sakka iešguđet guovlluin.

Gárvves betonseaguhusa sisdoallu lea gitta sturrodagas (frakšuvnnat) njuoskkaduvvon geađgi dahje čáhcebohcci, sementtamearka, dan ođasvuohta. Lea dovddus ahte guhkesáigásaš vurkema áigge sementta massá iežas iešvuođaid, ja go lea stuorra čáhci, de sementta kvalitehta hedjona jođáneappot. Fuomáš ahte sementta seahkain ii soaitte deaddit ollenge 50 kg, nu mo das lea čállojuvvon. Luohte, muhto duođaš. Lea buoret dárkkistit man ollu sementta leat bidjan.

Fuomáš ahte sáiva- ja njuovvangeađggi haddi lea čájehuvvon prográmmas 1 tonna ovddas. Buvttadeaddjit almmuhit haddi juohke kubihkkamehtera sáiva- dahje njuoskkasgeađggis dahje čáhcebohccis.

Sáiva spesifihkalaš deaddu lea gitta dan álgovuođus, ovdamearkka dihte johkasávdni lea garraseabbo go ruvkesávdni.
1 kubihkkamehter sáiva deaddá 1200-1700 kg, gaskamearálaččat - 1500 kg.

Ruvke ja njuoskkas geađgi. Iešguđet gálduid mielde 1 kubihkkamehtera deaddu lea gaskal 1200 ja 2500 kg, dan mielde man olu (sturrodagat). Deháleabbo - unnit.

Nu ahte fertet ieš ođđasit rehkenastit haddi juohke tonna sáiva- ja njuoskkasgeađggis. Dahje jeara vuovdiin.

Muhto rehkenastin ain veahkeha du gávnnahit sullii man ollu huksenmateriálat mákset ráhkadit dan betonmeari maid dárbbašat.