Stripvuođđomateriálaid rehkenastin

čujuheapmi

Čájet gáibiduvvon sturrodagaid millimehteriin



Sementta mii dárbbašuvvo ovtta kubihkkamehtera betonbuvttadeapmái lea iešguđetlágan juohke konkrehta dáhpáhusas.

Dát lea dan duohken makkár sementta mearka lea, makkár betonmearka háliida buvttaduvvot, makkár sturrodagas ja sturrodagas deavdit leat.
Čájehuvvo seahkain.

Ii leat dárbu geardduhit man dehálaš lea go hábme viesu rehkenastit huksenmateriálaid meari viesu vuođu várás.
Goittotge monolihtalaš vuođu golut jukset goalmmádasoasi viesu goluid ektui.

Dát fálaldat álkidahttá plánet ja rehkenastit viesu vuođu. Dat veahkeha du rehkenastit man ollu beton-, armeren- ja skáhppopláhtaid galggat bidjat strip-vuođu.

Maid sáhtát gávnnahit:

Vuođđoguovlu (ovdamearkka dihte čielggadit man ollu čáhcedivššu galgá gokčat gárvves vuođu)
Betonmearri vuođđo- ja latnjapláhtaide dahje keallára latnjii (šaddá somá go, geardduheami vuođđomeattáhusa geažil, ii leat doarvái konkrehta)
Armeren - armerenmearri, automáhtalaččat rehkenastit dan deattu dan guhkkodaga ja diamehtera vuođul
Skáhppojuvvon areála ja muorramearri kubihkkamehteriin ja bihtáin
Buot fierpmádagaid viidodat (rehkenastit vuođu čáhcedivššu) ja beallečuovggat ja vuođđu
Lassi rehkenastin vuođđohuksenmateriálaid goluid birra.

Prográmmas govvejuvvo maiddái vuođu govven.
Sávan ahte fálaldat lea ávkin sidjiide geat huksejit vuođu iežaset gieđaiguin ja huksenspesialisttaide.

Betonkomposišuvdna

Sementta, sáiva ja njuovvangeađggi oasit ja mearri betonráhkadeapmái leat addojuvvon álgoálggus rávvagiin, nugo sementta buvttadeaddjit ávžžuhit.
Seamma guoská sementta, sáiva ja njuovvangeađggi haddái.

Muhto gárvves betonhápmi lea hui sorjavaš das man stuoris lea njuoskkaduvvon geađgi dahje čáhcefápmorusttet, sementta merkejuvvon, dan ođasvuođas ja vurkendiliin.

Fuomáš ahte sáiva- ja njuovvangeađggi haddi lea čájehuvvon prográmmas 1 tonna ovddas.

Sáiva spesifihkalaš deaddu lea dan álgovuođu vuođul.
1 kubihkkamehter sáiva deaddá 1200-1700 kg, gaskamearálaččat - 1500 kg.

Ruvke- ja njuoskkasgeađggiin lea váddáseabbo. Iešguđet gálduid mielde 1 kubihkkamehtera deaddu lea gaskal 1200 ja 2500 kg, sturrodaga mielde. Deháleabbo - unnit.

Nu ahte fertet ieš ođđasit rehkenastit haddi juohke tonna sáiva- ja njuoskkasgeađggis dahje jearrat vuovdiin.

Muhto rehkenastin ain veahkeha du gávnnahit sullii man ollu huksenmateriálat máksojuvvojit go galggat bidjat vuođu. Ale vajálduhte johtolaga čatnat čanastagaid, njuolggočalmmiid dahje skruvvaid skáhppomii, huksenmateriálaid fievrredeapmái, goluid roggamii ja huksenbargguide.