Kolonna vuođđoávdnasiid meari rehkenastin

Kolonna vuođđoávdnasiid meari rehkenastin

Vállje vuođđočuoggáid

Dát sáhttet leat stoalpput main lea ruovde- dahje njuolggočuoggálaš vuođđu. Ja mas lea ruovde- dahje njuolggočuoggálaš váldooassi.

Čájet sturrodagaid millimehteriin

B - Viidodat dahje diamehter.
H - Váldooasi govdodat.

A - Čuovgga vuođu govdodat. Jus hávga ii leat vuođđu, de it galgga čájehit dán sturrodaga.
D - Vuođđu viidodat dahje diamehter.

D1 - Guhkkodat njuolggočalmmi vuođđui.
B1 - Viidodat njuolggočuoggás.
Ruovdeosiid ektui eai leat dát dimenšuvnnat mielde rehkenastimis.

Kolonnalaš vuođu sturrodagat

X - Vuođđoviidodat.
Y - Vuođđoguhkkodat.

X1 - Stoalppuid lohku viidodagas, maiddái stoalppuid čoarvvis.
Y1 - Čuovggaid lohku guhkkodagas, maiddái čuođiid čoarvvis.

S - Jus dárkkistuvvo, de rehkenastojuvvojit čuoggát mat leat ovttadássásaččat olles viesu vuolde. Jus ii, de leat čuoggát dušše vuođu birra.

Grillage dimenšuvnnat

E - Grillage viidodat.
F - Grillage govdodat.
Jus ii dárbbaš rehkenastit monolihtalaš grillage, de ii galgga čájehit dáid dimenšuvnnaid.

Armatur

ARM1 - Armerenčuoggáid lohku ovtta kolonnas.
ARM2 - Armerenrájiid lohku grillage-linjjás.
ARMD - Fitnodagaid diamehter. Álo čájehuvvo millimehteriin.
Jus ii dárbbaš nannema, de bidjat árvvuid 0.

Čájet man ollu sementta galgá buvttadit ovtta kubihkkamehtera beton. Kiloin.
Čájet proporšuvnnaid betonráhkadeapmái, deattu mielde. Dát dieđut rievddadit juohke dihto áššis.
Dat leat sorjavaš sementta mearkkas, njuovvangeađggi sturrodagas ja huksenteknologiijas. Jeara huksenmateriálaid buvttadeddjiin.

Go galggat rehkenastit huksenmateriálaid árvvoštallojuvvon goluid, de čále daid hattiid.

Boađusin lea ahte prográmma automáhtalaččat rehkenastá:
Gaska vuođđočuoggáid gaskkas ja daid lohku.
Betonvoluma ovtta čuoggás, sierra bajimus ja vuolimus osiide.
Betonmearri mii galgá geavahuvvot čáhcerusttegii.
Dárbbašlaš armerenmeari guhkkodat ja deaddu.
Huksenmateriálaid golut huksemii monolihtalaš kolonna- dahje čuovgavuođu mas lea grillage.
Govvaráiddut addet oppalaš jurdaga ja leat veahkkin hábmet čuozáhatvuođuid.


Badjevisttiide ja viesuide main eai leat keallárat, viesuide main leat liegga seinnit ja muorraviesuide, gos ii leat ekonomalaš geavahit strippavuođu, geavahuvvo dávjá kolonnavuođu. Dan rehkenastin lea bargoveagalaš, muhto min prográmmas rehkenastimat eai váldde nu olu áiggi. Buot maid dárbbašat lea deavdit heivvolaš čuoggáid instrukšuvnnaid mielde, ja de oaččut dieđuid huksemii dárbbašlaš materiálaid birra, gávnnat daid meari ja ollislaš goluid.

Oanehis čilgehus

Kolonnalaš vuođđu lea čuoggáid hámis, mat leat ovttastuvvon grillage bokte. Dát čuoggát leat boahttevaš vistti čoarvvis, ja maiddái seinniid gaskkas, lassi dahje dušše garra seinniid, čuovggaid ja kritihkalaš struktuvrraid vuolde. Báikkiin gos lassi lea erenoamáš stuoris. Grillage doaibmá nannet kolonnalaš vuođu, ja das lea dego nannejuvvon lintel čuoggáid gaskkas.

Doppe gos it galgga geavahit kolonnalaš vuođu

Ii ávžžuhuvvo geavahit kolonnalaš vuođu doppe gos leat lihkadan dahje váilevaš eatnamat, nugo muorra- dahje čáhcemeahcceeatnamat. Ii galgga geavahit dán lágan vuođu dakkár guovlluin gos lea garra erohus govdodagas.

Ovdamunit

Kolonnavuođđudusas leat máŋga ovdamunit mat dahket dan buoremus čoavddusin priváhta viesu huksemii. Dat lea hálbbit go strip- dahje slab-vuođđu, ekonomalaččat huksenmateriálaid geavaheami ja dan huksengoluid ektui, addá unnit njiedjama ja dahká vejolažžan unnidit vuođđudusa ollislaš areála.

Materiálat

Viessu deattu ja gearddis logu mielde galgá válljet materiálaid vuođu dahkamii. Dat leat geađgi, muorra, betoŋŋa ja armerejuvvon beton. Materiálašlája mielde válljejuvvo čuoggáid unnimus rasttildansturrodat. Nu ahte betončuovggaide ii galgga rasttildansturrodat leat unnit go 400 mm, geađgemuoraide ii unnit go 600 mm, muorramuoraide 380 mm jus dat lea eatnama badjel, ja 250 mm rájes jus geavahuvvo čatnanteknologiija.

Vuođđu huksen

Ovdal go álggahit huksema, de lea dárbu gávnnahit eatnama čáhcefápmorusttegiid govdodaga, eatnama šlája ja komposišuvnna vai sáhttá dan sadjái bidjat dárbbu mielde, ja eatnama dási vai sáhttá identifiseret čáhcebohcciid ja čáhcedivššu dárbbu. Kolonnalaš vuođu huksen čađahuvvo 9 čuovvovaš dásis.
1. Válmmaštallanbargu, mii lea huksenbáikki čorgen.
2. Vuođu merken, go eanaoassi lea merkejuvvon prošeavtta mielde.
3. Čáhcebohccit.
4. Čáhcefápmorusttegiid bidjan čuozáhagaide.
5. Fitnodagaid bidjan.
6. Piláraid gahččan.
7. Ráhkadit grillaža.
8. Nu gohčoduvvon áiddi dahje eastadanseainni huksen stoalppuid gaskii.
9. Vuođđu čáhcedivššu doaibmabijut.

Dehálaš čuoggát

Jus viessu huksejuvvo garra eatnamiidda, de ii sáhte huksema maŋidit. Jus dálvvi badjel bidjá vuođu čáhppesin, de dat sáhttá šaddat deformerejuvvon.
Ođđasit biddjon betondoarjagat galget bissut 30 beaivvi. Ii ávžžuhuvvo bidjat daid dán áigodagas.
Betonbuvttadeapmái lea sementta M400 buoremus, ja fiinna čáhcebohcci ja garra sáiva geavahuvvo deavdin.